Ei, arvoisa ministeri

Minä, School of Gaming , törmäsin Daily Mailin artikkeliin, jossa Ison-Britannian työ- ja eläkeministeri Mel Stride syyttää seksuaalisesti vihjailevaa sisältöä ja pelaamista nuorten miesten työttömyyden kasvusta. Artikkeli löytyy täältä. Lukiessani tätä olin vähällä kaataa rooibos-teeni näppäimistön päälle. Mielestäni artikkeli kertoo enemmän väitteen esittäjästä kuin niistä todellisista syistä, miksi Britanniassa on 900 000 työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa 16–24-vuotiasta nuorta miestä.

Tässäpä muutama syy, miksi näille artikkeleille (ja tällaisia väitteitä esittäville ministereille) voi näyttää ovea. Viimeistään seuraavissa vaaleissa. Jotka ilmeisesti pidetään Isossa-Britanniassa jo kesällä 2024. 

Ministerin väitteet eivät ole pelkästään liian yksinkertaistettuja, vaan suorastaan harhaanjohtavia. Tässä on kattavampi luettelo siitä, mikä kaikessa tällaisissa väitteissä on vialla.

Monimutkaisten asioiden liiallinen yksinkertaistaminen

Tämän väitteen taustalla ovat todennäköisesti paljon merkittävämmin taloudelliset olosuhteet, koulutusmahdollisuudet, mielenterveys sekä ihmisten välinen epätasa-arvo työmarkkinoilla.

Kokonaiskuvan huomiotta jättäminen

Maailma on melkoisessa myllerryksessä. Automatisointi ja työmarkkinoiden muuttuminen ovat luultavasti paljon merkittävämpiä tekijöitä tässä kuin nuorten miesten pelaaminen. 

Tietojen puuttuminen

Voi olla, että monet nuoret miehet pelaavat paljon, koska ovat työttömiä, mutta se ei tarkoita, että he ovat työttömiä siksi, että pelaavat. Korrelaatio ja syy-seuraussuhde ovat eri asioita. Ei ole olemassa mitään todisteita tai tutkimuksia, jotka osoittaisivat yksiselitteisesti, että esimerkiksi pelaaminen aiheuttaisi nuorisotyöttömyyttä.

Vastuun siirtäminen muiden niskoille

Nuorten miesten syyttäminen omasta työttömyydestään siirtää vastuun pois päättäjiltä ja yhteiskunnallisilta rakenteilta. Syyn vierittäminen muiden harteille vapauttaa päätöksentekijät ryhtymästä tarvittaviin toimiin syiden ratkaisemiseksi ja nuorten auttamiseksi.

Leimaaminen, leimautuminen ja leimautumisen kokeminen

Tällaiset lausunnot leimaavat nuoria miehiä tarpeettomasti, mikä saattaa pahentaa riittämättömyyden ja eristäytymisen tunnetta, joka työttömyydestä saattaa jo muutenkin johtua. Jos jollakin on oikeasti ongelma esimerkiksi pelaamisen suhteen, niin leimaaminen ja stigmatisointi saattavat nostaa kynnystä hakea apua.

Lasten ja nuorten syyttäminen on helppoa

Lasten ja/tai nuorten perusteeton syyllistäminen ei rajoitu vain tuohon yhteen esimerkkiin. Me aikuiset teemme niin monissa muissakin tilanteissa, vaikka syyllisiä olemme lopulta itse tai meidän luomamme rakenteet.

Tässä muutamia esimerkkejä. Oletko muuten koskaan huomannut, että syytät itse lapsia ja nuoria näistä asioista?

• Sosiaalinen media ja älypuhelimet: Syytämme lapsia ja nuoria sosiaalisen median käytöstä ja riippuvuuksista, mutta unohdamme, että aikuiset ovat luoneet nämä alustat toisille aikuisille ja rakentaneet niihin riippuvuutta aiheuttavia algoritmeja.
• Näytön käyttöaika: Tuomitsemme helposti lapsia ja nuoria liiallisesta ruutuaikasta, mutta samalla me aikuiset annamme huonon esimerkin viettämällä itsekin koko ajan ruutujen ääressä.
• Oppimistulosten heikkeneminen: Se, että oppimistulokset ovat heikentyneet, ei ole lasten vika. On kuitenkin helppoa syyttää heitä, sosiaalista mediaa ja pelaamista, samalla kun sivuutetaan se tosiasia, että koulutuksen rahoitusta on leikattu, luokkakoot ovat kasvaneet, erityistä tukea tarvitseville lapsille annettava tuki on vähentynyt ja opettajien tukea ja täydennyskoulutusta on supistettu tai lakkautettu kokonaan.
• Mielenterveysongelmat: Lapsia ja nuoria syytetään usein siitä, että he ovat heikompia kuin aiemmat sukupolvet, koska he kärsivät ahdistuksesta ja muista mielenterveysongelmista. Samalla elämme maailmassa, joka on täynnä aikuisten aiheuttamia kriisejä, kuten sotia, ilmastonmuutosta ja taloudellista epävakautta. Lisäksi tiedotusvälineet levittävät negatiivista ilmapiiriä, koska negatiivisuus myy, mikä puolestaan vahvistaa entisestään vaikutusta nuoriin.
• Kunto ja liikalihavuus: Nuoren sukupolven syyttäminen huonosta fyysisestä kunnosta ja liikalihavuudesta on järjetöntä, kun yhteiskunta on rakennettu autojen ympärille. Kuljetamme lapsia ja nuoria autolla kouluun ja harrastuksiin ja elämme ympäristössä, joka ei kannusta liikuntaan vaan jopa rajoittaa sitä. 
• Harrastusten lopettaminen: Lasten ja nuorten moittiminen urheilun lopettamisesta on väärin. Harrastusrakenteet on suunniteltu vastaamaan niitä ohjaavien aikuisten toiveisiin. Monet lapset haluavat vain pelata jalkapalloa pari kertaa viikossa hyvien ystävien kanssa eivätkä haaveile siitä, että heistä tulisi seuraava Beckham.

Reksinin johtopäätökset

Näiden ongelmien perimmäiset syyt ovat usein monimutkaisia ja juontavat juurensa syvälle rakenteellisiin ongelmiin, joita päättäjät (aikuiset) ovat toimillaan (tai toimimattomuudellaan) ja huonoilla päätöksillä luoneet. 

Poliittisten päättäjien on äänestäjiä miellyttääkseen helpompi syyttää näkyviä oireita kuin puuttua taustalla oleviin ongelmiin. Klikkimedia yleensä tukee tällaista narratiivia, koska negatiivisuus ja syyllistäminen myyvät paremmin kuin tutkiva journalismi, joka etsii ja ehdottaa ratkaisuja.

Valitettavasti tällainen lähestymistapa ei ainoastaan johda yleisöä harhaan, vaan myös estää tehokkaiden ratkaisujen löytymisen.

Jotta voimme todella tukea nuoria, meidän on puututtava laajempiin rakenteellisiin ongelmiin ja luotava ympäristöjä, joissa nuoret voivat menestyä. Aikuisten on tunnustettava oma roolinsa näiden ongelmien ratkaisemisessa – se on ensimmäinen askel kohti merkittävää muutosta.

Siirtämällä painopiste syyllisyydestä vastuuseen voimme edistää kannustavampaa yhteiskuntaa, joka puuttuu näiden haasteiden perimmäisiin syihin ja tarjoaa todellisia ratkaisuja lasten ja nuorten paremman tulevaisuuden varmistamiseksi. 

School of Gaming pyrkii auttamaan vanhempia tekemään oikeita päätöksiä lastensa peliharrastuksen suhteen. Monet lapset ja nuoret kokevat, että heidän pitäisi hävetä kiinnostustaan pelaamiseen tai jotenkin salata se muilta. Lisäämällä vanhempien tietoisuutta pelaamisen positiivisista puolista harrastuksena ja siitä, miten peliin liittyviä asioita voidaan käsitellä kotona rakentavalla ja tasapainoisella tavalla, pyrimme tekemään pelaamisesta positiivisen voiman perheiden ja nuorten elämässä.