Ei, herra ministeri

Reksin silmään osui Daily Mailin artikkeli, jossa kuningaskunnan työministeri Mel Stride on löytänyt syyn nuorten miesten työttömyyteen aikuisviihteestä ja pelaamisesta. Artikkeli löytyy täältä. Reksin rooibokset oli lentää näppikselle, kun tämän artikkelin luin. Mielestäni se kertoo kuitenkin enemmän väitteen esittäjästä, kuin niistä oikeista syistä, miksi Britanniassa on 900.000 16-24-vuotiasta nuorta miestä työmarkkinoiden ulkopuolella. 

Tässäpä muutama syy, miksi näille artikkeleille (ja tällaisia väitteitä esitteleville ministereille) voi näyttää ovea. Viimeistään seuraavissa vaaleissa. Jotka ilmeisesti UK:ssa ovat tulossa jo kesällä 2024. 

Ministerin väitteet eivät ole pelkästään liiallisesti yksinkertaistettuja, vaan suorastaan harhaanjohtavia. Tässä kattavampi lista mikä kaikki tällaisissa väitteissä on vikana.

Monimutkaisten asioiden liiallinen yksinkertaistaminen

Kyseisen väitteen takana ovat luultavasti paljon vahvempana taloudelliset olosuhteet, koulutusmahdollisuudet, mielenterveys ja ihmisten välinen epätasa-arvo työmarkkinoilla.

Kokonaiskuvan huomiotta jättäminen

Maailma on melkoisessa myllerryksessä. Automatisoituminen ja työmarkkinoiden muuttuminen ovat luultavasti paljon isompi tekijä tässä kuin nuorten miesten pelaaminen. 

Faktojen puuttuminen

Voihan olla, että moni nuori mies pelaa paljon, koska on työtön, mutta se ei tarkoita sitä, että he ovat työttömiä, koska he pelaavat. Korrelaatio ja kausaliteetti ovat eri asioita. Ei ole olemassa mitään todisteita tai tutkimuksia, jotka sanoisivat yksiselitteisesti, että esimerkiksi pelaaminen aiheuttaa nuorisotyöttömyyttä.

Syyn vierittäminen muiden harteille

Nuorten miesten syyttäminen omasta työttömyydestään siirtää vastuun pois päättäjiltä ja yhteiskunnallisilta rakenteilta. Syyn vierittäminen muiden harteille vapauttaa päätöksentekijät ryhtymästä tarvittaviin toimiin juurisyiden ratkaisemiseksi ja nuorten auttamiseksi.

Stigmatisointi, leimaaminen ja sheimaaminen

Tällaiset lausunnot leimaavat tarpeettomasti nuoria miehiä, mikä saattaa pahentaa riittämättömyyden ja eristäytymisen tunnetta, mikä työttömyydestä saattaa jo muutenkin johtua. Mikäli jollakin on oikeasti ongelma esim. Pelaamisen suhteen, niin leimaaminen ja stigmatisointi saattavat nostaa kynnystä hakea apua.

Lasten ja nuorten syyttäminen on helppoa

Lasten ja/tai nuorten perusteeton syyllistäminen ei rajoitu tuohon yhteen esimerkkiin. Me aikuiset teemme sitä aika monessa muussakin asiassa, kun lopulta syyllisiä olemmekin me itse tai meidän luomat rakenteet.

Tässä muutamia esimerkkejä. Oletko muuten koskaan huomannut itse syyllistyväsi syyttämään lapsia ja nuoria näistä asioista?

• Sosiaalinen media ja älypuhelimet: Unohdamme kuitenkin, että aikuiset loivat nämä alustat muita aikuisia varten ja rakensivat niihin riippuvuutta aiheuttavat algoritmit.
• Ruutuaika: Tuomitsemme helposti lapset ja nuoret liiallisesta ruutuajasta, mutta samaan aikaan me aikuiset näytämme huonoa esimerkkiä olemalla koko ajan ruutujen ääressä.
• Oppimistulosten heikkeneminen: Oppimistulosten heikkeneminen ei ole lasten vika. On kuitenkin helppo syyttää heitä, sosiaalista mediaa ja pelaamista, mutta jättää huomiotta se, että koulutuksen rahoitusta on leikattu, luokkakokoja kasvatettu, erityislasten tukea vähennetty ja opettajien resursseja ja täydennyskoulutusta supistettu tai leikattu kokonaan.
• Mielenterveysongelmat: Lapsia ja nuoria syytetään usein siitä, että he ovat aiempiin sukupolviin verrattuna heikompia, koska he kärsivät ahdistuksesta ja muista mielenterveysongelmista. Samaan aikaan elämme maailmassa, joka on täynnä aikuisten aiheuttamia kriisejä, kuten sotia, ilmastokriisiä, luontokatoa, epätasa-arvoa ja taloudellista epävakautta. Ja tiedotusvälineet levittävät negatiivista ilmapiiriä, koska negatiivisuus myy, ja siten vahvistavat entisestään näiden ilmiöiden vaikutusta nuoriin.
• Fyysinen kunto ja lihavuus: Nuoremman sukupolven syyttäminen huonosta fyysisestä kunnosta ja lihavuudesta ei ole järkevää, kun yhteiskunta on rakennettu autojen ympärille. Kuljetamme lapsia ja nuoria kouluun ja harrastuksiin ja elämme ympäristössä, joka ei kannusta fyysiseen aktiivisuuteen ja jopa rajoittaa sitä. 
• Harrastusten lopettaminen: Lasten ja nuorten arvosteleminen urheilun lopettamisesta on myös älyllisesti laiskaa. Harrastusten rakenteet on rakennettu täyttämään niitä hallinnoivien aikuisten toiveita. Moni lapsi haluaisi vain pelata futista pari kertaa viikossa hyvien kavereiden kanssa eikä tähdätä seuraavaksi Beckhamiksi.

Reksin loppupäätelmät

Näiden ongelmien perimmäiset syyt ovat usein monimutkaisia ja juontavat juurensa syvälle rakenteellisiin ongelmiin, joita päättäjät (aikuiset) ovat olleet toimillaan (tai toimimattomuudellaan) ja huonoilla päätöksillä luomassa. 

Poliittisten päättäjien on äänestäjiä miellyttääkseen helpompi syyttää näkyviä oireita kuin puuttua taustalla oleviin ongelmiin. Klikkimedia yleensä säestää tällaista narratiivia, koska negatiivisuus ja syyllistäminen myyvät paremmin kuin tutkiva journalismi, joka etsii ja ehdottaa ratkaisuja.

Valitettavasti tällainen lähestymistapa ei ainoastaan johda yleisöä harhaan, vaan myös estää tehokkaiden ratkaisujen löytymisen.

Jotta voimme todella tukea nuorisoamme, meidän on puututtava laajempiin rakenteellisiin ongelmiin ja luotava ympäristöjä, joissa nuoret voivat menestyä. Aikuisina oman roolimme tunnustaminen näissä ongelmissa on ensimmäinen askel kohti merkityksellistä muutosta.

Siirtämällä narratiivin syyllisyydestä vastuuseen, voimme edistää kannustavampaa yhteiskuntaa, joka puuttuu näiden haasteiden perimmäisiin syihin ja tarjoaa todellisia ratkaisuja lasten ja nuorten parempaan tulevaisuuteen. 

School of Gaming pyrkii omalta osaltaan auttamaan vanhempia tekemään oikeita päätöksiä lasten peliharrastuksen suhteen. Monet lapset ja nuoret kokevat, että heidän täytyy hävetä peliharrastustaan tai jotenkin salata kiinnostuksensa pelaamiseen muilta, jopa omilta vanhemmiltaan. Lisäämällä vanhempien tietoisuutta peliharrastuksen myönteisistä puolista ja siitä, miten pelaamiseen liittyviä asioita voidaan käsitellä kotona rakentavasti ja tasapainoisesti, pyrimme tekemään pelaamisesta myönteisen voiman perheiden ja nuorten elämässä.